A Dance of Fire and Ice

Kun haluan testata, kuuntelenko musiikkia oikeasti vai seuraanko vain sen yleistä tunnelmaa, A Dance of Fire and Ice on poikkeuksellisen suora mittari. Tässä rytmipelissä ei riitä, että napautan suunnilleen tahdin kohdalla: kahden toisiinsa liittyvän planeetan kiertoa pitää ohjata täsmällisesti, ja jokainen ajoitus tuntuu heti pelissä. Se tekee yksinkertaisesta ohjauksesta kiinnostavan, mutta myös armottoman silloin, kun keskittyminen herpaantuu.

Yksi napautus, tarkka kuuntelu

Pidän pelin keskeisessä ideassa siitä, ettei huomio hajaannu moniin painikkeisiin tai pitkiin komentosarjoihin. Käytännössä yritän kuunnella rytmin rakennetta ja ennakoida, milloin seuraava napautus tarvitaan. Kun osun kohdalleen, planeettojen eteneminen tuntuu musiikin jatkeelta; jos napautan kiireessä, virhe ei tunnu satunnaiselta vaan kertoo yleensä, etten ollut vielä sisäistänyt tahtia.

Tämä eroaa monista tutuista musiikkipeleistä, joissa ruudulle putoavia merkkejä seurataan silmillä ja painikkeita naputellaan niiden kohdalla. Tässä katseelle jää vähemmän tehtävää ja korva nousee päärooliin. Se on raikas vaihtoehto, mutta samalla se merkitsee, ettei peli sovi yhtä hyvin tilanteeseen, jossa musiikkia ei pysty kuulemaan kunnolla.

Milloin rytmi alkaa avautua

Alussa kannattaa vastustaa halua napauttaa nopeammin heti, kun rata tuntuu vaikealta. Minulle hyödyllisempää on ensin tunnistaa, toistuuko kuulemani kuvio ja missä kohdassa oma ajoitus alkaa lipsua. Kun löydän pulmakohdan, keskityn siihen yksittäiseen rytminvaihdokseen enkä yritä korjata kaikkea kerralla. Näin epäonnistuminen muuttuu vihjeeksi eikä vain ärsyttäväksi pysähdykseksi.

Tämä tekee pelistä parhaimmillaan pienen kuunteluharjoituksen. Sama kuvio voi kuulostaa helpolta, kun kuuntelen sitä rauhassa, mutta pelitilanteessa ennakointi vaatii tarkkuutta. Jos käytän puhelimen kaiutinta meluisassa huoneessa, musiikin pienet rytmivihjeet voivat jäädä huomaamatta; rauhallinen paikka ja sopiva äänenvoimakkuus auttavat enemmän kuin hätäinen naputtelu.

Kenelle haaste sopii

Jos pidät siitä, että taito kehittyy toistojen ja oman virheen tunnistamisen kautta, tässä on hyvä syy palata saman kohdan äärelle. Se sopii lyhyisiin pelisessioihin esimerkiksi silloin, kun odotan kuljetusta: voin yrittää selvittää yhden haastavan rytmijakson ilman, että tarvitsen pitkää pelirupeamaa. Toisaalta väsyneenä tai kiireessä tarkkuutta vaativa naputtelu voi tuntua enemmän työltä kuin rentoutumiselta.

Rytmipelinä se ei myöskään ole paras valinta, jos haen ensisijaisesti vapaata musiikin kuuntelua, tanssimista tai helposti onnistumisia tarjoavaa ajanvietettä. Tavallinen musiikkipeli, jossa nuotit näkyvät selkeämmin ruudulla, voi olla parempi aloitus, jos haluan nojata enemmän näköhavaintoihin kuin kuunteluun. Tässä nautinto syntyy siitä, että opin lukemaan musiikkia toiminnan kautta.

Pelimekaniikka ja Musiikki

Pelin perusidea on yksinkertainen: ohjaat kahta pyörivää palloa, jotka kulkevat radalla. Tavoitteena on pitää pallot radalla napauttamalla näyttöä oikeaan aikaan musiikin tahdissa. Kuulostaa helpolta, eikö? Mutta pian huomaat, että rytmi muuttuu jatkuvasti, ja sinulta vaaditaan täydellistä keskittymistä.

Musiikki tässä pelissä on todella ainutlaatuista. Jokainen taso on suunniteltu eri kappaleen ympärille, ja jokainen nuotti ja rytmi vaikuttaa siihen, miten pelaat. Tämä tekee pelistä sekä haastavan että palkitsevan. Rytmitaju on ehdottoman tärkeä, ja jos pidät musiikkipelien haasteista, tulet rakastamaan tätä.

Visuaalisesti Yksinkertainen, mutta Tehokas

Visuaalisesti A Dance of Fire and Ice on minimalistinen, mutta se toimii. Yksinkertainen grafiikka pitää sinut keskittyneenä itse peliin ja musiikkiin. Jokainen taso tuo mukanaan uusia värejä ja kuvioita, jotka ovat mukava lisäys pelin visuaaliseen ilmeeseen.

Pelin esteettisyys ei ehkä vedä vertoja joillekin markkinoiden suurimmille peleille, mutta se ei olekaan tämän pelin tarkoitus. Sen sijaan se antaa sinun uppoutua täysin musikaaliseen kokemukseen ilman häiriötekijöitä.

Haastetta Kaipaaville

Tämä ei ole peli kaikille. Jos etsit kevyttä ajanvietettä, tämä ei ehkä ole sinun juttusi. Mutta jos nautit haasteista ja haluat parantaa taitojasi, olet löytänyt oikean pelin. Jokainen taso on huolellisesti suunniteltu, ja vaikeustaso kasvaa tasaisesti, joten et kyllästy helposti.

A Dance of Fire and Ice testaa kärsivällisyyttäsi ja keskittymistäsi jokaisella tasolla. Se voi olla turhauttavaa, mutta jokainen onnistuminen tuntuu sitäkin palkitsevammalta. Tämän pelin avulla opit myös paljon itsestäsi pelaajana – erityisesti siitä, miten hyvin osaat mukautua uusiin haasteisiin.

Lopuksi

Yhteenvetona voidaan sanoa, että A Dance of Fire and Ice on ainutlaatuinen peli, joka tarjoaa paljon enemmän kuin miltä se ehkä aluksi näyttää. Sen yksinkertainen ulkoasu ja monimutkainen pelimekaniikka tekevät siitä erinomaisen valinnan kaikille, jotka rakastavat musiikkia ja haasteita. Jos olet valmis testaamaan rytmitajuasi ja kärsivällisyyttäsi, lataa tämä peli ja anna sille mahdollisuus. Et tule pettymään!

Hinta ja sopivuus omaan puhelimeen

Kyseessä on maksullinen mobiilipeli, jonka hinta on 1,99 €. Playn kautta veloitettavat sovelluksen sisäiset ostot ovat 1,99 €. Ennen ostoa kannattaa siis tarkistaa, mitä juuri kyseisellä alustalla maksuun sisältyy ja miten ostot näkyvät omassa kauppasovelluksessa. En pitäisi pientä aloitushintaa perusteena ostaa sokkona: tärkeämpi kysymys on, nautitko tarkasta rytmiharjoittelusta.

Ikäluokituksena on PEGI 3, ja peli on tarkoitettu musiikilliseen pelaamiseen, ei aikuismaiselle sisällölle. Se voi sopia myös nuoremmalle pelaajalle, jos hän jaksaa harjoitella ajoitusta ja suhtautuu epäonnistumiseen rauhallisesti. Käytännössä pienille lapsille vaikeus voi silti olla turhauttava, vaikka ikäluokitus on matala; luokitus ei tarkoita, että pelin haaste olisi helppo.

Asennusta harkitsevan on hyvä huomata, että pelin Android-versio edellyttää vähintään versiota 5.1. Nykyinen versio on 2.10.1. Peli on 7th Beat Gamesin tekemä, ja sen pitkä historia näkyy siinä, että kyse ei ole vain hetkellisestä kokeilusta: se julkaistiin 4.10.2014, ja sitä on ladattu yli miljoona kertaa. Keskimääräinen arvosana on 4,6 noin 33 000 arviosta, ja arvosteluja on noin 17 000. Nämä luvut viittaavat laajaan yleisöön, mutta eivät tietenkään ratkaise sitä, sopiiko juuri tämän pelin tarkkuutta vaativa tapa pelata sinulle.

Harjoittelu ilman turhaa kiirettä

Yksi hyödyllinen tapa lähestyä vaikeaa kohtaa on erottaa kuunteleminen ja suorittaminen toisistaan. Ensin voin antaa rytmin hahmottua mielessäni, sitten yritän napauttaa vakaasti sen mukaan. Jos vaihdan jatkuvasti strategiaa jokaisen virheen jälkeen, en välttämättä huomaa, johtuiko ongelma rytmin kuulemisesta vai liian hätäisestä reaktiosta. Pieni, johdonmukainen kokeilu kertoo enemmän kuin kaoottinen rämpyttäminen.

Myös puhelimen sijoittelulla on merkitystä. Kun pidän laitetta vakaasti ja käytän samaa otetta yrityksestä toiseen, napautuksen ajoitus tuntuu helpommin vertailtavalta. Tämä ei muuta pelin sääntöjä, mutta vähentää omaa säätämistä: jos ote vaihtuu kesken haastavan kohdan, on vaikeampi arvioida, oliko virhe rytmissä vai sormessa. Pelin idea palkitsee tasaisen toiston, joten pieni rutiini voi tehdä harjoittelusta mielekkäämpää.

Jos pelaan julkisessa kulkuvälineessä, en valitse vaikeinta hetkeä ensimmäiseksi. Liike, ympäristön äänet ja keskeytykset vaikeuttavat kuuntelua juuri silloin, kun tarkkuutta tarvitaan. Sen sijaan käytän lyhyen odotushetken tuttuun kohtaan palaamiseen tai jätän uuden rytmin opettelun rauhallisempaan aikaan. Tämä on hyvä esimerkki pelin kaksijakoisuudesta: lyhyt sessio onnistuu helposti, mutta vaikean osuuden kunnollinen sisäistäminen vaatii usein häiriötöntä huomiota.

Miksi se tuntuu erilaiselta kuin tavallinen musiikkipeli

Monissa rytmipeleissä ruutu kertoo selvästi, milloin seuraava painallus on tulossa. Se tekee niistä usein helpommin lähestyttäviä, etenkin jos pelaaja ei vielä tunnista musiikin tahtia. Tässä pelissä visuaalinen näkymä tukee tunnelmaa, mutta varsinainen päätös syntyy kuuntelemalla ja ajoittamalla. Siksi en vertaisi sitä ensisijaisesti kappaleiden keräilyyn tai näyttävään koreografiaan, vaan rytmin ja reaktion yhteiseen harjoitukseen.

Tämä painotus on myös pelin suurin rajaus. Jos haluan pelata ilman ääntä tai pitää musiikin taustalla vain tunnelmana, ruudun yksinkertaisuus ei anna samalla tavalla apua. Jos taas tavallisten nuottiratojen jatkuva seuraaminen tuntuu visuaalisesti kiireiseltä, kahden kiertävän planeetan liikkeeseen keskittyminen voi olla tervetullut muutos. Minusta vertailussa ei siis ole yhtä yleispätevää voittajaa: valinta riippuu siitä, haluanko seurata rytmiä silmillä vai rakentaa ajoituksen kuulemani perusteella.

Kenelle ostos on järkevä

Suosittelen peliä erityisesti pelaajalle, joka tykkää opetella vaikean kuvion ja saada onnistumisesta konkreettisen palkinnon. Se sopii myös musiikista kiinnostuneelle, joka haluaa aktiivisen tavan kuunnella rytmiä, eikä vain valita kappaletta ja antaa sen soida. Jos taas kaipaan jatkuvasti uutta tarinaa, vapaata tutkimista tai rauhallista etenemistä ilman tarkkuusvaatimuksia, käyttäisin rahani mieluummin toisenlaiseen peliin.

Kannattaa kysyä itseltäni ennen ostoa: ärsyttääkö minua saman kohdan yrittäminen uudelleen, vai innostaako se selvittämään, missä oma ajoitus pettää? Jos toistaminen tuntuu mielekkäältä, virheet voivat muuttua osaksi oppimista. Jos taas haluan peliltä ennen kaikkea rentoutumista ja vaivattomia onnistumisia, tämä voi tuntua liian vaativalta myös silloin, kun pidän musiikista.

Kaiken kaikkiaan rytmin kuunteleminen ja täsmällinen napautus ovat tämän pelin todellinen vetovoima. Se ei pyri olemaan monipuolinen yleispeli, vaan rakentaa kokemuksensa yhden selkeän taidon ympärille. Minulle se on parhaimmillaan rauhallisessa hetkessä, kuulokkeet tai muuten selkeä ääni käytössä ja yksi rytmijakso kerrallaan. Jos tällainen keskittynyt haaste kuulostaa houkuttelevalta, 7th Beat Gamesin musiikkipeli on harkitsemisen arvoinen; jos etsit kevyttä taustapelaamista, valitsisin jotain vähemmän tarkkaa.